Tässä postauksessa jatkuu listaus omista vuoden 2024 top 5-peleistäni. Listaukseen innoitti erinomainen Eggplant -podcast.

Top 5-listani muut postaukset: 5. sija - 4. sija - 3. sija - 2. sija - 1. sija.

Raakkasin muuten top 5 -listaltani pois vetämäni roolipelisessiot ja kampanjat, jotta homma pysyisi yksinkertaisena.

2. Night Witches

Night Witches on Jason Morningstarin pöytäroolipeli II maailmansodan neuvostoliittolaisista naispommittajalentäjistä. Peli käsittelee sankaruutta ja uhrauksia sekä naisia miehisessä maailmassa. Peli on Powered by the Apocalypse -peli.

Aloitimme Night Witches -lyhytkamppiksen parin session kokeilulla tänä syksynä. Parin session jälkeen päätimme jatkaa pelin pelaamista minikamppiksena. Se jatkuu yhden session verran ensi vuoden puolelle.

Pelin rakenne on hyvin proseduraalinen: päivisin levätään, korjataan lentokoneita ja tehdään muita asioita tukikohdassa. Ja joka yö lennetään vähintään yksi pommitustehtävä. Tämä toistuva rytmi tukee mielestäni hyvin sodan arjen tunnun kokemusta.

Harasoo dizainy (hyvin suunniteltu)

Peli on mielestäni todella hyvin ja pelaajaystävällisesti suunniteltu. Hahmolomakkeissa (tai playbookeissa) on valmiita ehdotuksia hahmon nimeksi, synnyinpaikaksi jne. Pelin perusmekaniikat eli siirrot (engl. moves) tukevat hyvin pelin aiheiden käsittelyä. Lisäksi pelin peruskonsepti on hyvin kiehtova ja omalaatuinen.

Parasta pelaamissamme sessioissa oli huomata käytännön pelaamisen kautta eri hahmojen suhtautumista neuvostoaatteeseen ja sotaan, sekä näiden suhteiden muuttumista ajan kanssa.

Zakuski

Myös pelin teemaan sopivat snacksit syventivät pelikokemusta: valkosipulikurkut, semtaja, hunaja ja niin edelleen.

Oman hahmoni Ljuban lentokoneen kirottu navigaattorintuoli oli myös hauska pelin aikana syntynyt emergentti elementti – miten voi olla että joka tehtävällä Ljuban navigaattori saa surmansa?

Näillä ansioilla Night Witches nousi pelivuoteni 2024 kakkossijalle.

Kunniamaininta: Voitto kotiin ja Sörkän ruusun pubivisa

Tämä syksy on ollut visojen syksy. Ystäväperheen muutettua Helsinkiin olemme alkaneet käydä kaveriporukalla Sörkän ruusun pubivisassa. Joukkueemme nimi on Ullakon Helsingin jaosto. Itse tosin olen päässyt mukaan vain pari kolme kertaa syksyn aikana.

Hepron eli Helsingin pöytäroolipelaajat Ry:n pikkujouluissa oli myös kaksi visaa: Ninjetin laatima puhelimilla pelattava Kahoot sekä Juzzman Voitto kotiin -visailu. Molemmat tietty roolipeliaiheisia.

Kahoot on aina hauskaa, mutta tänä vuonna pikkujouluista jäi itselleni mieleen Voitto kotiin. Ehkä tähän vaikutti myös se, että olin toisen joukkueen kapteeni. Epäilemättä myös sillä, että meidän joukkueemme voitti visan, oli vaikutusta.

Voitto kotiin -visaformaatin perusta on siinä, että visailun kysymyksiin on vastannut 100 ihmistä. Ja visailijat koittavat arvata suosituimpia vastauksia. Hepron pikkujoulujen visassa oman mausteensa antoi se, ettei ennen pikkujouluja julkaistuun kyselyyn tainnut kovin moni vastata – mikä johti siihen, että visojen voittavat vastaukset olivat omalla tavallaan kaaoottinen kokoelma. Mikä teki mielestäni visasta vain viihdyttävämmän.

Sörkan ruusun visassa joukkueemme on ollut alkusyksystä voitokas (ilman minua), ja itsekin olen päässyt nauttimaan yhdestä erävoitosta. Taso on kuitenkin ollut jäätävän kova myöhemmin syksyllä, ja joku toinen joukkue on aina vienyt voiton lähes virheettömällä suorituksella.

Aion osallistua visoihin myös ensi vuonna. Tosin keskiviikkoiltaisin on usein kilpailevaa ohjelmaa taloyhtiön lenkkisaunan muodossa.